Ihmisiä ja muurahaisia...

Maailma on aikoja sitten jakautunut kolmeen ryhmään: löysää elämää viettäviin kuhnureihin, töitä tekeviin työläisiin, heidän yläpuolellaan löysää elämää viettäviin rahakkaisiin ja koko kekoa pyörittäviin kuningattariin, jotka nykypäivänä voivat olla kaikkea maan ja taivaan väliltä. Esimerkiksi naaraita, naaraiksi naamioituneita transsuja, homoja, lesboja tai vaikkapa hermafrodiitteja, koiraatkin lienevät mahdollisia.

Maat ovat pinta-alansa mukaan joko isoja tai pieniä muurahaiskekoja, jotka toimivat eri hierarkioiden mukaan. Keoista käydään sotimassa läheisissä keoissa, ryöstämässä orjia ja muutenkin sotkemassa lähikeon idyllistä elämää. Kuullostaako tutulta, mitäpä jos ihminen periytyykin muurahaisesta eikä apinasta, kuten meitä yritetään huijata uskomaan?

Ihmiset ihailevat kritiikittömästi muurahaisten yhteiskuntaa, ilmeisesti siksi, että he alitajunnassaan ymmärtävät oman yhteiskuntamme olevan peilikuvan muurahaiskeon elämästä. Kutitellaanpa hieman harmaata aivomassaa, jotta muurahaiskeon hierarkia ja kansalaisdemokratia tulisivat oikein kuvatuiksi.

Murkkukekossa häärää seuraavanlaista porukkaa:

- pääpahis eli teollisuusmurkkulaa sisällään pyörittävä muurahaiskuningatar. Joskus pääpahiksia saattaa olla useampia ja voi vain kuvitella minkälainen kissatappelu keon sisällä muhii tällaisessa tapauksessa. Pääpahikset löytyvät murkkujen eniten googlatuimpina tapauksina vuosisadasta toiseen. Kyllä tästä tätisedästä saa oivia lööppejä ja varsinkin jos keossa häärää useampi pääpahis, törkyä lentää todella suloisesti seinille. Politiikkaa, ah niin puhdasta politiikkaa...

- kuhnurit, jotka ovat koirasporukkaa ja joista joku saa kunnian hedelmöittää tulivuoren lailla pikku-murkkuja suoltavan pääpahiksen. Kuhnurit eivät työnteosta liiemmälti perusta, ne vain odottelevat siivet selässä hetkeä lähteä keosta lentoon ja sitten ei kun yritys paritella niin monen pahiksen kanssa kuin vain seksityöstä uupunut kuhnuri kykenee. Kun hommat on hoidettu, kuhnurin siivet putoavat ja siinä nääntynyt elostelija sitten harhailee maassa ja kuolla kupsahtaa nälkään tai osuu jonkun tipun suuhun. Selvää sensaatiolehtaineistoa.

- työläiset, nehän tietysti ovat koko keon ikuiseen raadantaan syntyneitä naaraita, joiden ainoana tehtävänä on toimia ravinnon hankkijoina, siis kauppakassien raahaajina, pitävät 24/7 auki olevaa päiväkotia, jossa pääpahiksen tai pahisten munat hoidetaan, samalla sitten passataan ja paapotaan liukuhihnamunijaa. Eikä unohdeta pesän yleistä muuta toimintaa. Työläiset ovat kaikki sisaruksia keskenään ja ovat siis tuomittuja ikuiseen raadantaan. Jotenkin tämä poppoo vaikuttaa sossuviraston eri yksiköiden työntekijöiltä.

- orjat, ne taas ovat toisista, läheisistä keoista toukkana tai kotelona ryöstettyjä jälkeläisiä, joista tulee keon täysvaltaisia työläisiä, siis ravinnon etsijöitä, keon puhtaana pitäjiä ja jälkeläisten hoitajia. Miten niin tuleekaan mieleen jenkkien ja engelsmannien sekä monien muiden rekrytointikeikat Afrikassa, kun jenkkilään piti saada plantaasipelloille ilmaista työvoimaa.

- sotilaat, jotka ovat kehittyneet työläisistä ja joiden ruumis on varustettu tarpeellisilla puruvoimaisilla leuoilla ja myrkkyruiskeella. Sotilaita ei välttämättä löydy joka keosta ja niinhän nuo vaikuttavat enemmänkin palkkasotilailta tai Nato-joukoilta tms. porukalta, joka työnnetään riehumaan eri kekoihin mitä erilaisimmista syistä, ja joille normaaliaivoinen ei osaa arvata kunnon perustetta.

Kukaan ei kyseenalaista työläisten asemaa hierarkian alimilla portailla, eivät kuhnureiden jatkuvaa kuljeskelua siivet selässä odottelemassa bordellikeikkaa pääpahisten kanssa. Yksikään ei ole kyseenalaistanut kuningattaren asemaa keon ylimpänä lellikkinä, kas kun sehän tuottaa sisuksistaan liukuhihnalla lisää kuhnureita ja työmuurahaisia. Siispä, keollinen hedelmättömiä ja ahkeria työmuurahaisia häärää yhden lisääntymiseen oikeutetun ympärillä ja kuhnurit on tuomittu pääpahiksen lelupojiksi koko pienen elämänsä ajaksi.

Aivan kuten muurahaisia on eri lajeja, on ihmisiäkin eri rotuja. Maailmassa tunnetaan tällä hetkellä noin 20.000 erilaista muurahaislajia, Suomessa niitä lienee liki 60 erilaista. Lajeissa siis löytyy, Suomessakin.

Miksi siis ihailla muurahaisia, ahkeruuden takia vai hyvin toimivan järjestelmän takia? Vai kenties sen muuttumattomuuden takia, selkeä kastijärjestelmä, joka vielä toimii.

Muurahaiskeko on kuin yksi kansa, maa ja yhteiskunta samassa paketissa. Olemme kiihtyvällä vauhdilla rakentamassa omia muurahaiskekojamme, lukkoon lyömättä on vielä päivä, jolloin kekoteoria muuttuu todeksi.

Arbeit macht frei, vai tekeekö...