perjantaina, tammikuuta 21, 2011

Nöyryytys-Helvettiä TE-nöyryytystoimistossa...

Jatkokertomuksen osa 2/2

Arvatkaapas miksi naisemme tarvitsi lääkärintodistuksen tai edes jonkinlaisen todistuksen TE-nöyryytystoimistoa varten? Naisellamme sattui olemaan nöyryytysvirkailija, jonka mielestä naisemme nöyryyttäminen kuuluu ehdottomasti toimiston linjaukseen ja vaikka naisemme ei olisikaan kaupan alan ammattilainen, niin sinne hänet väkisin työnnetään, HYLLYTTTÄJÄKSI.

Voin kertoa, että naisemme on oman alansa ammattilainen, toisella alalla ja luonut erityisalallaan hyvän nimen ja maineen. TE-nöyryytystoimiston virkailija vain ei jostain syystä saanut kemioitaan toimimaan naisemme kanssa ja alkoi nöyryytysten helvetti, josta ei ollut pois pääsyä.

Siitä huolimatta, että naisemme oli tuonut kädestään kaikki mahdolliset lääkäripaperit näytille, nöyryytysvirkailija oli sitä mieltä, että naisemme täytyy hakea avoinna olevia hyllyttäjän paikkoja. Kaksi toimimatonta kättä ja hyllyttäjäksi! Mitä helvettiä? Sairaslomatodistus olisi osoittanut, että lääkärikin on todennut toisen käden toimimattomaksi. Murtumakädestä, siitä väärin hoidetusta, oli taas toiset paperit. Ei onnistunut ei.

Onneksi naisemme on topakka täti ja hän vaati päästä toisen nöyryytysvirkailijan juttusille, ja mielellään sellaisen virkailijan luo,  jonka kanssa asioita voisi hoidella järkevimmillä perusteilla. Sekään ei ollut helppoa, mutta onnistui vihdoin ja viimein suorastaan Kafkamaisten tapauskulkujen kautta.

Uusi virkailija kertoi naiselle, että nykyisin TE-nöyryytystoimistossa on oma terveydenhoitaja juuri näitä arvauskeskuksen vierasmaalaisten lääkäreiden takia, sillä nyt on selvinnyt uskomaton määrä tapauksia, joissa sekä arvauskeskuksen että TE-nöyryytystoimiston asiakkaina olevien ihmisten terveydellä on leikitty, oltu välinpitämättömiä eikä potilaiden sairautta ole diagnosoitu.

Naisellamme oli mukanaan fysikaalisen hoitolaitoksen  tekemä kokonaisarvio, jossa selkeästi todettiin molempien käsien rajoitteet.  TE-nöyryytysvirkailija ihmetteli toisen nöyryytysvirkailijan osoituksia hyllyttäjäksi, vaikka TE-nöyryytystoimiston tietokannassa oli jo olemassa tieto molempien käsien ongelmista.

Pyörittelimme taas kerran epäuskoisina päitämme, vaikka olisi jo luullut itselle ja liudalle ystäviä, tuttavia sekä "kylän" ihmisiä kohdalle sattuneiden hölmöyksien kovettaneen, kyynistäneen ja totuttaneen sihen, että asiat nyt vain menevät nykyisin päin persettä ja sillä sipuli.

Kun porukassa mietiskelimme asiaa, kertoi naisemme TE-nöyryytystoimistossa sattuneesta tapauksesta samaisen liukuhihnanöyryytysvirkailijan juttusilla  ja jonka voimme vain olettaa saattavan olevan syynä TE-nöyryytystoimiston bonusnöyryytyksestä asiakkaalleen.

Tässä nimenomaisessa TE-nöyryytyskeskuksessa ei ole asiakas-wc:tä, enää. Itse wc:t ovat toki olemassa, mutta ne pysyvät asiakkailta lukittuina. Nykyisin asiakkaat ohjeistetaan wc-käynnille ostos-Helvetin toiseen kerrokseen ja sinä aikana kun asiakas juoksee koivet kippuralla pari kerrosta alas ja sen jälkeen muutamia kymmeniä metrejä toiselle puolelle ostos-Helvettiä jonottamaan wc-jonossa toisten, koivet yhtä kippuralla olevien kanssa, menee vuoro TE-nöyryytystoimistossa ohitse.  Taas uusi jonotusnumero ja uusi, vähintään tunnin odottaminen nöyryytysvirkailijan pakeille.

Naisemme oli pyytänyt päästä wc:hen, johon nöyryytysvirkailija oli kulmiaan kohottaen kylmästi todennut, että ei täällä enää ole sellaista, kun asiakkaat varastivat niistä kaiken mahdollisen. Naisemme kysäisi, huumorimielellä, että pelkäättekö te sitten, että hän vetäisee pytyn lattiasta ja tunkee sen käytön jälkeen reppuunsa. Tämä oli vihon viimeisin asia, mitä hänen olisi pitänyt sanoa. Nöyryytysvirkailija kehotti asiakasta joko pidättämään tai sitten käymään ostos-Helvetin yleisövessassa ja sen jälkeen ottamaan uuden vuoronumeron, jotta asiaa päästään jatkamaan.

Tämän jälkeen naisemme sai koulutusosoituksia maahanmuuttajakoulutuksiin, rakennusmestareiden täydennyskoulutuksiin ja muutamiin muihin todella outoihin koulutuksiin. Naisemme on kantaväestöön kuuluva, kaikkea muuta kuin rakennusmestari koulutukseltaan ja täysin eri koulutus- ja työhistorian omaava aktiivinen henkilö. Lopuksi tämä nöyryytysvirkailijoiden kapo sitten läiskäisi osoituksen hyllyttäjäksi ja tästähän koko arvauskeskus - TE-nöyryytystoimisto kissa ja hiiri-leikki alkoi.

Hohhoijaa, ei niin pientä valtaa ettei sitä käyttäisi...

Mitä tästä sitten opimme? No tietysti ainakin sen, että älä perhana soikoon kysele vessojen puuttumista TE-nöyryytystoimistossa ja laske sitten asiasta vielä leikkiä...

2 kommenttia:

Nils- Aslak kirjoitti...

Työvoimatoimiston kyykytyksessä olen ollut itsekin ja aika monelle suomalaiselle se taitaa olla tuttua touhua. Ruotsissa taas homma oli kuin toiselta planeetalta: siellä välitettiin työpaikkoja!

Horinoita Helvetistä kirjoitti...

Näinhän se on. mSamanlaista viestiä olen kuullut lahdentakaisilta ystäviltäni paikallisen TE-toimiston toiminnasta. Eri on meininki.

Tarinani nainen kuuluu lähipiiriini ja kirjoittamassani koosteessa oli vain pieni otos hänen kokemuksistaan arvauskeskuksen ja TE-nöyryytystoimiston liukuhihnoilla.

Mitä enemmän kuulen ihmisten tarinoita, sitä varmemmin vahvistuu se mielikuva, että elämme yhtä kauhun tasapainoa, joka voi hetkenä minä hyvänsä levitä. Elämä ruohonjuuritasolla on liian kaukana päättäjien näköpiiristä, jotta heillä olisi edes jonkinlaista aavistusta siitä, mihin päätökset vaikuttavat. Toinen asia on sitten toteuttajaportaan käsitys päätösten toteuttamisesta ja kohdentamisesta. On tämä tosiaan ihan hullua meininkiä...