Kaatopaikkalääkäreitä ja liukuhihna-asiakkaita...

Eikö ole erikoista se, että vuosittain Suomessa aloittaa lääkärikoulutuksen noin 650 opiskelijaa ja joka vuosi koulutuksesta valmistuu noin 500 potilasvalmista ja koulutuksen suorittanutta valkotakkista jumalaa, mutta elämme julkisen terveydenhuollon parissa lääkäripulan aikaa? Finnlexiä  (http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100183) lainatakseni:

"Vuonna 2009 Suomessa työssäkäyviä lääkäreitä oli noin 16 287, joista noin 47,4 prosenttia työskenteli sairaaloissa, 21,8 prosenttia terveyskeskuksissa, 6,2 prosenttia työterveyshuollossa ja 11,1 prosenttia yksityisvastaanotolla. Opetus- ja tutkimustoiminnassa toimi noin 5,6 prosenttia lääkäreistä ja muissa tehtävissä noin 5,6 prosenttia. Lääkäreiden kokonaismäärä on lähes kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Työssäkäyvien lääkäreiden määrä on lisääntynyt neljänneksellä vuodesta 1995."

Tietysti lääkäritkin vanhenevat ja haluavat sanan mukaisesti hyvin ansaitulle eläkkeelle. Lääkäreiden eläköitysmisiän keskiarvo on tutkimusten mukaan siinä 61 vuoden kieppeillä ja eläkeläisiksi pukkaa noin 300 varakasta lääkäriä vuosittain.

Todella yksinkertaisen matematiikan mukaan 500 - 300 = 200 uutta lääkäriä aloittamassa vuosittain ammatissa. Joten missä hemmetissä oikein on vika kun kunnallisessa terveydenhuollossa ei näy enää kantaväestöön kuuluvia lääkäreitä? Eivät nuo kaikki 200 Suomessa valmistunutta voi kadota kuin tuhka tuuleen tutkijoiksi tai pääse heti yksityislääkäreiksi, sillä vastavalmistunut on aina vastavalmistunut ja todellinen ammattitaito odottaa vasta valovuosien päässä.

Jotenkin järkeen käy se, etteivät lääkäripaikat Kehä 3:n ulkopuolella kiinnosta, mutta kun tämä sama hemmetin pula koskee koko pääkaupunkiseutua, ja varsinkin sen köyhimmiksi luokiteltuja alueita. Missä on lääkärin moraali, kun enää vain varakkailla on varaa marssia lääkärien täyttämille lääkäriasemille tai yksityisvastaanotoille? Köyhät ja sairaat kuolkoot tai sitten sinnitelkööt terveinä koko kurjan elämänsä, lääkäripalveluja on turha odotella näillä veromarkoilla. 

Terveyskeskuslääkärin työ on rankkaa, masentavaa ja köyhäinapua eikä siitä saatanan kaatopaikkatyöstä saa edes kunnon korvausta. Ja mitä tulee Kehä 3:n ulkopuolisiin työpaikkoihin Utsjoki-Kevo-linjalla, niin elääkös sillä suunnalla edes ketään, korkeintaan poroja, sekä poro- ja lohivarkaita ja sitä porukkaa taasen on hoitamassa paikallinen putkapoliisi, joka kyllä osaa lastoittaa mahdollisimman kivuliaasti takaa-ajossa murtuneet koivet ja kädet. Käsiraudat ovat paras lasta ja tukiside, mitä sitä turhaan lääkäriä kutsumaan paikalle jostain 400 kilometrin päästä.

Yhteiskuntamme on kääntynyt kansalaistensa viholliseksi. Henkiinjäävät ja selviytyjät ovat niitä, jotka uskaltavat taistella ja jaksavat juosta eri virastoissa kaivamassa tietoa. Valitettavan moni on jäänyt jalkoihin ja tulee edelleen jäämään. Miksi kukaan ei huomaa kansalaisten hätää ja ahdinkoa? Kuuluvatko kansalaisoikeudet vain terveille, työssäkäyville, varakkaille ja jonkin tason julkisuutta nauttiville kansalaisille, joilla on varaa maksaa palveluista?

Ihmisarvo on mitattavissa, se on mitattu jo. Ihmisarvo on vain harvoilla ja valituilla, muu osa ihmiskunnasta on sielutonta karjaa, sontaa, jota levitetään ihmisarvon saaneiden pelloille tuottamaan lisää hyvinvointia ja vaurautta. Jotta harvoilla menisi hyvin, tarvitaan moninkertainen määrä kuonakansaa, joka on muunneltavissa moneksi ja moneen tarkoitukseen.

Suurissa yksiköissä lääkärit eivät tunne potilaitaan eivätkä potilaat lääkäreitään. Arvauskeskukset ovat muuttuneet kaatopaikoiksi, joihin kukaan itseään kunnioittava lääkäri ei halua mennä töihin, luomaan paskaa, joka lisääntyy lisääntymistään.

Pyrkimys ja halu yksityiselle sektorille työskentelemään siistien potilaiden siistien sairauksien parissa, tulee lisääntymään edelleen ja huolimatta siitä, että lääkäreitä valmistuu vuosittain tasaiseen tahtiin, heitä ei koskaan tule riittämään kaikkien tarvitsemiin arvauskeskuksiin.

Arvauskeskuksissa ei liiku raha eikä menestys, vain maine keskinkertaisena liukuhihnalääkärinä, joka vain kirjoittaa reseptejä ja joskus, jos budjetti antaa siihen mahdollisuuden, kirjoittaa lähetteen tutkimuksiin ja sitä kautta erikoislääkärin potilaaksi. Raha puhuu, arvostus vielä enemmän, köyhyydessä ei ole mitään seksikästä vain tylsääkin tylsempää ja loppumatonta työtä yksityissektoria pienemmällä palkalla.

Olisiko jo korkea aika lopettaa tyhjä puhe kutsumusammatista, itse asiassa kutsumusammateista? Vain naisten täyttämillä aloilla sorrutaan vielä tänäkin päivänä alistamaan ammatialoja palkkkakuoppaan käyttämällä sanaa kutsumusammatti. Kyse taitaa olla enemmänkin tarpeesta alistaa positiivisella arvostuksella, ei sen kummemmasta.

Pakko alkaa opetella venäjää, viroa ja Afrikan eri murteita, jotta voisi sitten vanhana ja apua tarvitsevana keskustella lääkärin, lähihoitajan ja kotihoitajan kanssa. Jos vaikka saisi tilattua edes ruokaa ja jotain vaippoja...