Joulun paras lahja: parantava laastari...

Jokainen meistä on elämän haavoittama ja kaikilla on syviä haavoja, paksuja arpia, joiden päällä läheisten ja ystävien verkko toimii parantavana laastarina, kunnes ihminen on taas valmis paljastamaan itsensä maailmalle.

Kaikilla ei ole ystäviä eikä edes läheisiä.  Ihminen saattaa myös hävetä itseään ja tilannettaan, eikä siksi halua tai voi pitää yhteyttä muihin. Joskus ihminen pelkää, joskus hän vain on jo unohtanut muut ihmiset.

Käyttäkäämme muutama pieni hetki joulusta olemalla ajatuksissamme ystävä, parantava laastari, kaikille niille ihmisille, jotka tänäkin jouluna ovat yksin, joko haluamattaan tai omasta tahdostaan. Antakaamme ajatustemme tavoittaa ne ihmiset, jotka ovat sairaita, köyhiä, rikkinäisiä, nöyryytettyjä ja ihmisiä, jotka vain yrittävät selvitä päivästä toiseen.

Meillä kaikilla on mahdollisuus antaa hetki ajastamme niille, joihin joulu koskee. Ajatus kulkee sinne, mihin ihminen eivätkä ihmisten keksinnöt pääse. Jokainen ihminen on ajatuksen arvoinen. Ajatus tuntemattomaan tavoittaa jokaisen, jolla on henkiset antennit, mahdollisuus vastaanottaa ja poimia avaruudessa kulkevia viestejä ihmiseltä toiselle. Hyvää tarkoittava ajatus on henkinen laastari, jonka antamiseen jokaisella on mahdollisuus.

Blogilandiassa olen tutustunut moniin ihmisiin heidän blogiensa kautta. En itse ihmisiin fyysisesti, mutta olen päässyt ihmisiä lähelle heidän tekstiensä kautta. En välttämättä aina ole kommentoinut kirjoituksia, mutta olen sivusta seuraamassa blogin elämää.

Olen tutustunut koskettaviin ja elämänmakuisiin blogeihin, olen lukenut kantaa ottavia, yhteiskunnasta ja ihmisistä kirjoittaviin, turhautuneisiin ja parannuksen partaalla oleviin, blogeihin, jotka keräävät ympärilleen muita samankaltaisia, yhteisöjä joissa välitetään, otetaan kantaa, parannetaan maailmaa ja pyritään elämään elämä niin hyvin ja välittävästi kuin vain on mahdollista. Kaikki niistä ovat tärkeitä, mieltä järisyttäviä, anteliaita...

Blogistan pitää sisällään ihmisiä, joiden kirjoituksista olen saanut lujuutta kestää tämän päivän, nauruja ja ilon kyyneleitä. Olen vieraillut blogeissa, joiden aihepiiristä minulla ei ole mitään tajua, mutta joiden kautta olen päässyt edes hetkeksi lähelle uusia asioita ja tapoja elää tämä annettu elämä.

En ole leipuri enkä käsityöihminen, en viihdy rasvamontussa enkä hirvimetsällä, mutta vierailemalla näissäkin blogeissa olen päässyt aihetta lähemmäksi, oppinut toisenlaisen tavan elää. Puutarha, valokuvaus ja tuunausblogit, puhumattakaan talonrakennusprojekteista, niissä kaikissa on uskomatonta iloa, tekemisen meininkiä ja tiedon jakamisen halua.

Blogistanissa on kirjoituksia, jotka ovat koskettavia, äärettömän rehellisiä ja avoimia, ajatukset paljaina muiden lukea. Kaikille teille haluan toivottaa

HYVÄÄ JOULUA & RAUHALLISTA UUTTA VUOTTA 2011

Kaikille blogistanin yksinäisille, teille, jotka kirjoittelette yksinäisiä blogeja kyberavaruuteen luullen, ettei niitä kukaan lue, toivon sitkeyttä ja jaksamista. Blogeja lukee epälukuinen määrä ihmisiä, jotka eivät välttämättä halua kommenteillaan rikkoa haurasta kirjoittajaa.

Myös kaikille teille, blogistanin erakoille, jotka ette ole vielä valmiita kommentoimaan muiden kirjoituksia, toivon valoisaa ja rauhallista joulua. Ajattelen teitä lämmöllä ja toivon uskallusta jatkaa kirjoittelua, ja ehkä joskus kun aika on oikea, myös mahdollista lähentymistä muihin kirjoittajiin.

Ja kaikille niille maailman ihmisille, joilla ei ole ketään, joka kaivaisi inhimillisestä ensiapupaketistaan parantavan laastarin, kaikille teille ajatukseni ja lämmin kosketus. Kaikkien elämä on tärkeä, kaikki ovat arvokkaita.

KAIKILLE OIKEIN PALJON PARANTAVAA LAASTARIA...