Kiina ja kauneusleikkaukset: kulkutauteja kerrakseen...

Kiinassa tehdään toiseksi eniten kauneusleikkauksia maailmassa, heti Jenkkien jälkeen. Onkohan kohta edessämme maailma, jossa vinosilmäinen kiinalainen on yhtä yleinen näky kuin valkoihoinen musta? Täytyy sanoa, etten ole aikoihin joutunut ostamaan jännityskirjoja lukunälkääni, kun valtakunnan ykköslehti ja kyytipoikana muutama ilmaislehti, saavat niskakarvani kiipeilemään pitkin seiniä lukaistessani päivittäisen uutistarjonnan läpi. Ei hemmetti sentään, maailma muuttuu nopeutetulla vauhdilla yhä oudommaksi ja samalla yhä suurempi osa ihmisistä leikkelyttää itsensä liukuhihnakirurgien pöydillä skifi-elokuvien hirviöiksi.

 

Mikä ihmisessä on niin julmetun rumaa, että hänet pitää leikata ja muokata heti Barbie-nukkestandardeja vastaavaksi? Ihmisten epätietoisuus itsestään on saanut todella julmia piirteitä. Ennen ihmisen oletettiin kasvavan ihmisenä, keräävän elämänkokemusta ja lopuksi kuolla kupsahtavan säällisen ajan kuluttua.

 

Entä nyt? Sisäistä kasvua etsitään apinan raivolla trendi-gurujen löperökursseilla, joissa samat asiat, jotka ennen olivat selvällä maalaisjärjellä tajuttavaa pässin lihaa, kuorrutetaan mahdollisimman kaukaisen Idän mystiikalla ja kansa luulee rikastuvansa, rakastuvansa ja menestyvänsä niiden avulla.

 

Elämänkokemus ja ihmistuntemus on hölmöjen hommaa, johan nyt nykyajassa kasvatettu järkikin sen sanoo, että on turha käyttää koko elämänsä mittainen aika opetellen sellaista, jonka joku kallispalkkainen konsultti opettaa viikonlopun intensiivikurssilla. No, kaikkihan sen oletetun tiedon olettavat tietävänsä, ettei halvalla saa kuin paskaa ja kallis on aina yhtä arvokasta kuin kultapaperiin kääritty tyhjyys.

 

Tuo säällisen ajan kuluttua tapahtuva kupsahtelukin on nykyisin luokiteltu, jos ei nyt täysin rikolliseksi toiminnaksi, niin ainakin totaalisten luusereiden kohtaloksi. Ikääntyessään ihmiset muuttuvat aina vain nuoremmiksi, ainakin aivotoiminnaltaan, ja kuoliaaksi kupsahtelu on liikennekuolemaan verrattavissa oleva, uutisoitava tapahtuma.

 

Samaisessa laajassa artikkelissa kerrottiin lisäksi se, että valmistuessaan koulusta valmistujaislahjaksi kiinalainen nuori saa, yhä enenevässä määrin, vanhemmiltaan lahjakortin plastikkakirurgille. Ei taida ihmisen aika riittää itsensä löytämiseksi, kun kaikki vapaa-aika kuluu erilaisten ihmismuokkaajien lihamyllyissä. Ihmisen todellinen luonne, vahvuudet ja heikkoudet, lahjakkuus sekä lahjattomuus, tiedot ja taidot, kaikki ne ovat sisäisiä ominaisuuksia. Vaikka ihmisen kuva on kuinka upea, ei se muutu kiinnostavaksi ja haluttavaksi, jos sisällä kumisee tyhjyys ja tuuli etsii siellä reunojaan.

 

Kyllä ihminen on kiinnostava nimenomaan juuri kaiken sen perusteella, mikä ei näy ulospäin. Sitä paitsi, ainakaan vielä en ole törmännyt sellaiseen tohtoriin, jolla on sellainen kosketus hyppysissään, että hän leikkauspöydällä kykenee tuottamaan tulokseksi ihmisen, jolla on taito kantaa itsensä ja jolla on sisällä henkinen vaatehenkari. Ihmisen kyky kantaa itsensä henkisesti on juuri se ominaisuus, joka saa muut etsiytymään jonkun luo ja karkaamaan jonkun toisen luota.

 

Kohta on edessä sekin vaihe, jossa miljardit kiinalaiset laihduttelevat riisillä itsensä kuiduiksi, lenkkeilevät henkensä edestä ympäri vetisiä riisipeltoja ja lobbaavat toisiaan entistä kiristyvimmille työmarkkinoille, avioliittomarkkinoille ja jenkkimarkkinoille.

 

Tavallinen ihminen tietoineen ja taitoineen tulee olemaan häviävä luonnonvara, ja kun viimeinen Homo Tavis on kuolemassa sukupuuttoon, joku hullu tiedemies yrittää kaivella Homo Taviksen dna:ta, turhaan. Tuskinpa vielä on mahdollista käsitellä ja kloonata ihmisen henkistä dna:ta, vai onko?

 

Ja niinpä sillä aikaa leikkelyiden ja ihmismuokkausten kulkutauti jatkaa Kiinassa kulkuaan...