Vallatonta vallanhimoa ja syntien anteeksianontaa...

Kyllä suomalainen poliitikko on sitkeää tekoa, hän ei lähde kulumallakaan vallan kabineteista, ei vaikka olisi syyttäjänvirasto niskassa ja ulosottomiehet vainolaisina ulko-oven takana. Kansahan antaa ylimääräisiä sympatiapisteitä näille hurmaaville tekstari-casanoville sekä oikeudessa milloin mistäkin syystä vieraileville simasuisille oman edun tavoittelijoille. Kyllä kansa ymmärtää, antaa anteeksi ja äänestää.

Olemmeko me äänestäjät todella niin aivotonta ja lammasmaista porukkaa, että äänestämme samat sikailijat, vaalirahasotkuissa ryvettyneet ketkuilijat ja kaikessa loassa pyöriskelleet porsastelijat, vaalikaudesta toiseen ajamaan omia ja kavereittensa etuja eduskunnan kivilinnaan, jonka pilareiden takana on koko ajan meneillään sellainen BB-show, että mediallakin on tekemistä pysyäkseen perässä.

Kyllä heikkopäistä hirvittää. Vielä ei ole selvitelty aikaisempiakaan sotkuja ja rikoksia, kun jo uusi porukkaa on rynnimässä eduskunnan käytäville esittämään omaa soolotanssiaan täysistunnoissa. Uudet edustajat, uudet kujeet. Valtakunnansyyttäjän toimistossa käy kohta vilinä ja vilske, kun tämä kähmijäpoliitikkojen ja suurpääoman puoleen kumartajien retkue vilistää rahan perässä vaikka pyrstöllään.

Kohta osa kansasta joutuu muuttamaan vanerikoijiin metsiin, kun energia- ja kiinteistöverot nousevat yli tulojen. Revi siitä sitten huumoria, kun mummojen ja pappojen sekä lapsiperheiden kolonna käy paikallisen K-Raudan kautta hakemassa vanerilevyjä kainaloonsa ja muuttaa metsiin verorasitusta pakoon.

Arvonlisävero on tasavero ja se kohdistuu todella tasa-arvoisesti niin köyhään kuin suurpääoman edustajaan. Miksi päättäjät koko ajan varovat koskemasta pienen, rahassa uiskentelevan Roope Ankka -porukan pääomatuloihin ja pelkää kuollakseen progressiivisesta verotuksesta keskustelua? Mikä hemmetin idea on siinä, että niiltä revitään suhteessa eniten, joilla on todellakin vähiten?

Kukaan ei uskalla ottaa esille Suomen kaistapäisesti hoidettua maahanmuuttopolitiikkaa, ehei. Kunnat kitisevät, ettei heillä ole varaa ottaa lisää maahanmuuttajia mätänemään pakolaiskeskuksiin, kun ei niistä saa kuin noin 2.100 € kuukaudessa per mamu. Siis mitä? Tuolla rahalla voisi monikin toimeentulotuella kärvistelevä kunnan köyhä ottaa vaikka pari mamua olohuoneeseensa asumaan muutamiksi kuukausiksi.

Eihän suomalainen köyhä maksa yhteiskunnalle tuollaista rahamäärää kuukaudessa, herra jestas sentään. Oikein yksinkertaisella matematiikalla laskettuna, suomalainen köyhä saa toimeentulotukea/peruspäivärahaa ja asumistukea enimmillään noin 1100 € kuukaudessa ja se ei todellakaan ole lähelläkään tuota kuntien vähänä pitämää n. 2100 € kuukaudessa. Kaikki köyhät eivät ole sairaita ja kuluta yhä vaikeammin saatavissa olevia terveyspalveluja. Missä tässä on oikeus ja kohtuus?

Ja miksi ihmeessä terveitä maahanmuuttajia mädätetään paikoillaan pakolaiskeskusten yhteishuoneissa, kun tekemistä olisi vaikka millä mitalla? Eikö terveitä ihmisiä voisi auttaa pysymään järjissään antamalla heidän kunnostella pakolaiskeskusten tiloja, lähiympäristön köyhien ja vanhusten pystyyn homehtuvia asuntoja ja taloja? Miksi heitä ei käytetä apuvoimana maatiloilla?

Terve ihminen tarvitsee tekemistä ja kummallista kyllä, suhtautuminen maahanmuuttajiin saattaisi muuttua kummasti, kun nähtäisiin heidän tekevän työtä ylläpitonsa korvaukseksi. Kotouttaminen kävisi luontevasti suomalaisessa arjessa ja kielikin tarttuisi paremmin päähän, kun sitä pääsisi oppimaan ja käyttämään elävässä vuorovaikutuksessa paikkakuntalaisten kanssa.

On hemmetillinen häpeä mädättää terveitä ihmisiä pakolaiskeskusten tiloissa ja estää heitä sopeutumasta nopeasti suomalaiseen yhteiskuntaan. Päätösten odottelu ei ole hyvä syy olla käyttämättä maahanmuuttajien työpanosta oman ympäristön parantamiseksi. Sitä paitsi, Suomessa tuet ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta enemmän tai vähemmän vastikkeellisia, saman vastikkeellisuuden pitää koskea kaikkia.

Viherpipertäjien ja havunneulasteen lipittäjien ikioma Anni-armoton vie köyhiltä tuhkatkin pesästä veroratkaisuillaan. Onko Anni-armottoman vuoro joutua giljotiinille ja tehdä tilaa pipertäjien salassa vehnänorailla kasvattamalle pääomavihreälle? Joku täytyy uhrata ja yleensä uhrattava on vähävaltaisin, näinkö myös pipertäjillä?

Voi tätä vallatonta vallanhimoa ja kohta vauhtiin pyörähtävää syntien anteeksi anelua. Maan parhaimmat käsikirjoittajat on kutsuttu runoilemaan vaalilupauksia ja puolueiden linjauksia. Miksi lopputuloksena on kuitenkin samaa huttua eri paketeissa, jopa värit muistutavat erehdyttävästi toisiaan. Viime kerralla värinä oli toivon vihreä, onko tällä kerralla värikartalla tuskanpunainen?

Jos tämä näytelmä ei olisi niin totta, ei tätä uskoisi kukaan...