Tekstit
Mitähän hemmetin aamiaismuroja kansalle oikein jaetaan? Vaikuttaa siltä kuin kaikki olisivat menneet raiteiltaan, suorastaan vinksahtaneet pahasti korvien välistä, terveydenhoitoalan henkilökunta eritoten. Onhan aivan selvää, että dekkareissa kaikki on mahdollista, varsinkin kaikkein epätodennäköisimmät henkilöt murhaajia, mutta että nyt jo elävässä elämässä… Voihan kiesus!
Sairaalat voisivat nykyisin mainostaa palvelujaan ytimekkäällä ja tehokkaalla sloganilla: ”Täällä sinut tapetaan varmasti”. Sairaanhoitaja tappaa insuliinilla vanhuksia, ensin tietysti harjoiteltuaan tehokkainta tapaa vaikkapa pikkulapsilla. Lääkäri kulkee viikate kädessä sairaalan käytävillä ja jos vähänkin näytät kroonikko-potilaalta, suhahdus vain ja olet mennyttä. Tätä meininkiä on nähty jo pitkään ulkomailla, mutta että tämän muodin piti rantautua Suomeenkin.
Kohta nähdään miten raihnaisia ja vanhuksia raahataan väkipakolla, pakkopaitaan köytettyinä ja puolitajuttomiksi lääkittyinä, ambulanssin kyytiin ja suorinta tietä kohti sairaalaa Helvetistä kohtaamaan Luojaansa, uskovainen tai sitten ei.
Miten kukaan tervejärkinen ja omilla aivoillaan ajatteleva ihminen enää uskaltaa kävellä edes kilometrin säteellä tappolaitoksista? Ilmeisesti on terveysmenojen säästämisessä tultu siihen pisteeseen, että kansa pidetään pelossa ja kurimuksessa, jotta he eivät suin surminkaan käyttäisi julkisia terveyspalveluita.
Huh! Kauhuskenaario on se, että kansa puputtaa hysteerisesti luomu-, kasvi- ja kaninruokaa, kalpeammat maalaavat terveen värin naamaansa ja kaikki urheilevat sananmukaisesti henkensä edestä.
Radikaaliryhmät alkavat salaisissa paikoissa kouluttaa vanhuksia ja raihnaisia itsepuolustuksen jalossa taidossa. Meno on kuin Libyassa IRA:n harjoitusleireillä, ilkeimmät temput ja häijyimmät aseet, kaikki on sallittua silloin kun pitää puolustaa henkeään julkisten terveyspalveluiden tappokoneistolta.
Vain taatusti terveiden on turvallista käyttää julkisia terveyspalveluja, vielä tänään. Ehkä jo huomenna kukaan ei ole turvassa ja loppuosakin kansasta siirtyy puputtamaan luomu-, kasvi- ja kaninruokaa, käy naamiointikursseja ja urheilee itsensä hengiltä. Tavoite on saavutettu, ketään ei enää tarvitse hoitaa…
keskiviikkona, elokuuta 11, 2010
Sairaalat Helvetistä
Lähettänyt Horinoita Helvetistä klo 8:43 ip.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Tämä kosketti ihan oikeastikin. Äitini ei saanut hoitoa, oli liian sairas siihen ja kuolikin sitten pois nopeasti ja tehokkaasti. Itse olen muuten hoitaja...:)
Hei Tuitsuli!
Itse asiassa tämä kirjoitus lähti silkasta turhautumisesta, sillä olen ollut läheltä seuraamassa muutaman ihmisen elämää sairaaloissa. Hoitajat ovat olleet asiallisia, mutta liian kiireen ja henkilöstöpulan uuvuttamia, lääkäreistä voisin tuiskahtaa muutamankin sanan.
Eikö lääkäreille opeteta ihmissuhdetaitoja? Sairaalan petissä maatuva potilas on altavastaajana omissa asioissaan.
Olen toki törmännyt asiallisiin, jopa lämpimiin ja ihmistä kunnioittaviin lääkäreihin. Joskus on vain provosoitava niin maan pirusti, että nämä ihmisiä/potilaita kunnioittamattomat ja ylimiliset lääkärit saavat potkun persauksilleen ja herätyksen.
Hei Tuitsuli!
Itse asiassa tämä kirjoitus lähti silkasta turhautumisesta, sillä olen ollut läheltä seuraamassa muutaman ihmisen elämää sairaaloissa. Hoitajat ovat olleet asiallisia, mutta liian kiireen ja henkilöstöpulan uuvuttamia, lääkäreistä voisin tuiskahtaa muutamankin sanan.
Eikö lääkäreille opeteta ihmissuhdetaitoja? Sairaalan petissä maatuva potilas on altavastaajana omissa asioissaan.
Olen toki törmännyt asiallisiin, jopa lämpimiin ja ihmistä kunnioittaviin lääkäreihin. Joskus on vain provosoitava niin maan pirusti, että nämä ihmisiä/potilaita kunnioittamattomat ja ylimiliset lääkärit saavat potkun persauksilleen ja herätyksen.
On monenlaisia lääkäreitä ja hoitajia, kuten myös ihmisiä yleensäkin. On sellaisia lääkäreitä, jotka määräävät Paratabsia vanhalle, luottavaiselle ihmiselle, ja vakuuttavat että juuri tämä ihmelääke(jota käsikauppalääkkeenä vanhus on jo nauttinut kipuihinsa vaikka kuinka kauan) parantaa ja pelastaa. No, sen seurauksena vanha, lääkäriin kuin jumalaan luottava ihminen ei lähde enää lääkäriin uudelleen vaikka onkin todella sairas, vaan popsii ihmelääkkeitä ohjeen mukaan ja lopulta kuolee onnellisena viikon päästä teho-osastolla toivottamana tapauksena kaikki elimet tuhoutuneena. Katkeraa tilitystä, mutta totta.
Ok, aina ei voi tietää ja joskus on piilevä, vakava sairaus. Silti kysyn? Miksei ihmisiä oteta vakavasti? Jokainen, vanhakin, on ansainnut saada kunnon hoitoa ja kunnon tutkimukset, varsinkin kun on pitkään kivuista kärsinyt. Vaikka olen hoitaja, en luota terveyskeskustoimintaan ollenkaan. Joku mättää ja pahasti.
Lähetä kommentti