Kela-lotto ja takahuoneiden tikka-keno

Kela-lotto ja takahuoneiden tikkakisa, sillä nämä Kelan kuntoutus- ja eläkepäätökset hoidetaan, työttömyyspäiväraha-anomuksista puhumattakaan. Kelassa mitään salaperäisiä, nimettömiä ja kasvottomia ylilääkäreiden ylilääkäreitä ole, puppupuhetta.

Tosiasiassa Kelan eri toimistojen henkilökuntatiloissa arvotaan joka päivä manuaalisilla lottokoneilla päivän hakemusten voittajat. Toinen Kela-peli on tikka-keno, jossa ilmoitusaululle kiinnitettyjen Kela-hakemusten joukosta käsitellään ja hyväksytään ne hakemukset, joihin sidotuin silmin tikkaa heittävä virkailija osuu.

Kelassa ei ole mitään muuta kasvollista kuin hakemuksia vastaanottavat virkailijat, jotka kukin luonteidensa mukaan joko vastaavat asiakkaan tuskastuneisiin kysymyksiin tai sitten eivät. Virkamieskielellä on ennenkin pistetty porukka pelkäämään, tärisemään polvillaan ja olemaan kiitollisia päätöksestä, kun se vihdoin ja viimein tulee, kielteinenkin päätös on päätös.

Kun Kelan toiminta on tunnustetusti salaista, näkymättömien tai olemattomien asiantuntijoiden tekemien päätösten varassa toimivaa ja yksinvaltiuteen viittaavaa kyykytyspolitiikkaa, tehdään siitä sitten koko kansan jännitysnäytelmää, online TV:ssä. Kela-brändi saisi vahauksen tuomaa kiiltoa nykyisin pahasti hapettuneeseen imagoonsa ja kansa saisi janoamaansa tietoa päätösaikatauluista ja kyllä- tai ei-vastauksista.

Lauantaisin heti virallisen lottoarvonnan jälkeen tulisi ruutuun Kela-arvonta, jossa yhtä virallinen juontaja ja kaksi yhtä virallista valvojaa arpoisi virallisella lotto-koneella vaikkapa 20 hakemusnumeroa, joille tehdään kyllä-päätös, riippumatta siitä edellyttäisivätkö hakemukset hyväksymistä vai selkeätä hylkäämistä.

Ja siinäpä kansa istuisi tiiviisti olohuoneidensa pimeässä, paperi ja kynä kädessä, jännittämässä oman hakemusnumeronsa ilmaantumista Kela-lottopallojonosta. Ja sitä riemunkiljahdusten määrää, kun oma hakemus pääsee automaatiseen kyllä-käsittelyyn. Jättipotiksi voidaan kehittää vaikkapa kerran kuukaudessa tapahtuva lisäarvonta, jossa yksi tai kaksi hakemusnumerosarjaa tuottaisi kaksinkertaisena päätöksen rahamäärän, super-jättipoteissa voitaisiin puhua nelinkertaisesta määrästä.

Joka päivä arvottavien keno-numeroiden jälkeen taas päästäisimme iloisena pirskahtelevan juontajan arpomaan Kela-kenopallukoita, joilla muutama onnellinen Kela-hakemuksen jättäjä varmistaisi nopean hakemuskäsittelyn Kelassa ja vielä myönteisenä.

Koko kansan villitsisi vallan mahdoton Kela-lotto ja Kela-keno huuma, jonka kaltaista ei olisi ennen nähty. Iltalehdet pääsisivät kirkumaan lööpeissään uusista onnellisista Kela-voittajista ja jotkut heistä saattaisivat antaa jopa haastatteluja, päästäkseen siten tekemään Kela-lotossa vähemmän onnistuneita kanssasisariaan ja -veljiään kateellisuudesta myrkynvihreiksi. Kansalle saataisiin uusi harrastus ja sehän pitäisi tunnetusti sitkeän ja takapajuisen kansan poissa pahantöistä.

Porukka pyörähtäisi iloisina ja positiivisuutta ympärilleen loiskuen Kelan vielä jäljellä olevissa toimistoissa, odotustiloissa hakemusten jättöä odottavat ihmiset keskustelisivat keskenään ja kaikki olisi yhtä aurinkoa, sillä jokaisella olisi sama mahdollisuus voittaa Kela-lotossa tai Kela-kenossa.

Kelan henkilökuntatilojen vanhanmallinen, manuaalinen lotto-kone pääsisi eläkkeelle ja tikkatauluksi voitaisiin vihdoinkin kiinnittää kunnon vanhanaikainen tikkataulu, jossa laskettaisiin pisteitä vanhaan malliin. Pääsisi Kelan henkilökuntakin hengittämään rauhassa ja keskittymään henkilökuntatilojen viihtyvyyskäyttöön, ilman raskaan vastuun tuomaa painetta.

Kansa hurraisi Kelan toimistojen edessä, lähettäisi joulu- ja pääsiäiskortteja tutuille Kela-virkailijoille ja Kelan pääjohtajaa juhlittaisiin kuin kansallissankaria. Kansalle on saatava leipää ja sirkushuveja, jotta se kaikessa riemussaan ei huomaisi mitä kulissien takana häärätään kansan syvien rivien päiden menoksi. Ei kuin Kela-lottoamaan ja Kela-kenoamaan...